Metsätalouden koulutusohjelman 3. ja 4. vuosikurssin opiskelijoista koostuva 14 henkilön innokas ryhmä kävi tutustumassa lähialueella erikoispuuta hankkiviin ja jalostaviin pienyrityksiin.
Ensimmäinen kohde oli Metsä-Tappura Oy Lempäälässä. Yrityksestä on enemmän osoitteessa:
www.metsa-tappura.fi/
Isäntänä toimi toimitusjohtaja Mikko Tappura. Sahalla oli juuri sahattavana erikoismäntyä, joka oli hankittu Ruovedeltä. Kyseinen mänty oli Tappuran mukaan eritäin hyvälaatuista, ja samalla nähtiin mikä ero on Pohjois- ja Etelä-Pirkanmaan männyn laadulla (kuvassa).
Hyvälaatuinen mäntytyvi on tasaisesti kasvanutta ja kohtuullisen tiheäsyistä. Oksia eikä oksakyhmyjä ei saa näkyä tukin pinnalta, ja sydänpuusta paljastuvien oksien tulisi olla pieniä ja terveitä.
Paikan päällä nähtiin, kuinka männyn tyvitukit kuorittiin ja sahattiin ja millaista sahatavaraa tukeista syntyi (kuvassa).
Sahatavara oli Tappuran mukaan erittäin korkealaatuista. Tappura kertoi myös sahatavaran laatuhinnoittelusta. Hyvänlaatuisesta puusta voi maksaa korkeampaakin hintaa. Tappuran mukaan on vaikea saada hyvänlaatuista puuta hankittua, mutta sitä on helppo myydä sahatavarana eteenpäin.
Kohteessa tutustuttiin myös kamarikuivuriin ja ulkona sahausta odottaviin tervaleppätukkeihin (kuvassa).
Lopuksi esiteltiin yrityksen höyläkone ja valikoima erilaisia puulistoja. Listoja myydään suoraan asiakkaalle. Tappura pystyy tarvittaessa palvelemaan joustavasti aina puusepäntuotteisiin asti.
Toinen kohteemme oli Akaan puolella toimiva Kärävä Oy. Yrityksestä enemmän:
www.karava.fi/Isäntänä toimi toimitusjohtaja Jorma Soini. Yrityksen varastolla nähtiin mm. lämpökäsiteltyä tervaleppää ja haapaa (kuvassa).
Soinin mukaan Suomessa ei osata jalostaa puuta riittävän pitkälle, eikä puun luonnetta ymmärretä puunhankinnassa erikoispuun näkökulmasta. Suomesta hankittu erikoispuu esiintyy pieninä erinä siellä täällä ja hyvälaatuista rungonosaa ei joko haluta tai ei osata erotella puunhankinnan vaiheessa.
Vieraille esiteltiin myös tervalepän höyläystä saunan verhoilumateriaaliksi. Kärävä Oy tuottaa vain erittäin korkealaatuista saunojen komponentteja mm. sisustuspaneeleja ja lauteita tukkuostajille, ja jopa kokonaisia saunan sisustuksia. Raaka-aine ostetaan pitkälti Baltiasta sahatavarana ja puu lämpökäsitellään ja höylätään Suomessa ja markkinoidaan pääasiassa Suomeen. Soinin mukaan erikoispuuosaaminen ei synny hetken mielijohteesta, vaan vaatii vuosien työn ja kokeilut ja laatu pitää säilyttää korkeana aina.
Kolmas kohteemme oli Valkeakoskella Salon Vannesahaus:
www.kolumbus.fi/markku.annila/Isäntänä oli Markku Annila, ja hänellä on tiettävästi ainoa tukkivannesaha (kuvassa) Pirkanmaalla. Sahausnäytöksessä koivutukki sahattiin tuppeen ja samalla selvisi vannesahan toimintaperiaate. Koivulankkujen laatu määritettiin sahauksen jälkeen.
Sahausmäärät ovat usein pieniä, eikä sahauksen hitaus ole suuri haitta. Oleellisempaa on tarkka ja yksilöllinen sahaus ja pieni puruhävikki. Vannesahalla voi sahata myös suuriläpimittaisia tukkeja.
Kohteessa tarkasteltiin myös juuri sahattua visakoivutukkia, josta arvioitiin visakuvion määrää ja laatua. Puu oli kuvioltaan ”laiska”, joka tarkoitti että solukuvio ei ollut kovin runsas, ja kuviossa oli mukana hieman liian tummaa kuoriainesta. Kyseinen visakoivulankku soveltuisi esim. puukonpäiksi, ja Annilalla onkin pienimuotoista puun jatkojalostusta sahauskauden ulkopuolella.
Ulkona oli odottamassa sahausta myös ylivuotisia lehtikuusia (kuvassa), joista näimme, että lehtikuusi ei pilaannu, vaikka kuori lähteekin. Leppuuttaminen tukkina jopa kaksi vuotta parantaa sahauksen saantoa, koska jännittet häviävät puusta ja sahatavara ei vääntyile.
Lopuksi käytiin tutustumassa Annilan omaan metsään, joka sijaitsi Vanajaveden niemessä ja kuului Natura-alueeseen. Koivikosta oli lupa poistaa yksittäisiä koivuja, ja alueen hakamaisuutta tulisi säilyttää. Koivikko oli vanhaa kaskialuetta ja laidunmaata, minkä vuoksi se oli valittu Natura –kohteeksi. Viereinen kuusikko oli saatu hakata aukoksi, ja siihen Annila oli istuttanut visakoivun taimia. Kolmevuotiaassa visakoivikossa kävimme läpi visakoivikon hoitotoimenpiteitä ja arvioimme visautumisen määrää taimissa.
Kiitokset isännille, että saatiin poiketa!
Teksti ja kuvat: Manne Viljamaa
