Koululaisten metsäpäivä 2010

Perinteinen Tampereen koululaisten metsäpäivä pidettiin 8.9.2010 Solkivuoressa. Tapahtuma järjestettiin Hämeen 4H –piirin metsävastaavan Sampo Juhajoen johdolla,ja TAMK:n opiskelijat toimivat rastiopastajina ja –kouluttajina.

Mukana oli yhteensä 14 luokkaa neljästä eri Tampereen koulusta. Kahdeksasluokkalaiset kiersivät metsäopiskelijaoppaan johdolla radan, jossa oli erilaisia rastipisteitä Tampereen ammattikorkeakoulun lisäksi Tampereen ammattiopistolla, Tampereen kaupungilla, Metsäliitolla, Metsänhoitoyhdistyksellä sekä Pirkanmaan metsäkeskuksella.

Rasteilla koululaiset saivat tietoa metsäisistä ammateista, metsän kierrosta, uudistamisesta, taimikonhoidosta, harvennuksesta sekä metsän arvioinnista.. TAMK:n rastilla ryhmät pääsivät tutkimaan ilmakuvan pohjalta eri kehitysvaiheissa olevia metsiä ja esimerkkikuvien avulla pohtimaan luonnonmetsien ja talousmetsien eroja. Kaikki pääsivät kokeilemaan kuusentaimien istutusta.
TAMK:n rastilla saatiin tietoa metsän kehitysvaiheista.
Juha Ruuska (oik.) toimi koordinaattorina ja opastaa Jaakko Viitalaa ryhmän kanssa maastoon.

Teksti: Silja Markkola, Kuvat Manne Viljamaa

Koulutusohjelman tutustumispäivä

Uudet metsätalouden opiskelijat ovat saapuneet joukkoomme. Ensimmäiset päivät kuluivat opiskelijatuutoreiden johdolla tutustumalla TAMKin tiloihin ja tapoihin. Aloitustohinoissa uutta asiaa, ihmisiä ja toimintapatoja tuli varmasti liiankin kanssa yhdellä kertaa, mutta onneksi kaikkea ei tarvitse omaksua heti kättelyssä. Pikku hiljaa toimintatavat ja iso rakennuskompleksi eri taloineen tulevat tutuiksi. Tuutorit, opettajakunta ja muu henkilöstö kyllä auttavat aina tarvittaessa.

Ensimmäisellä kouluviikolla uudet opiskelijat tutustuivat myös koulutusohjelman opettajakuntaan. Kun kerran tulevista metsäammattilaisista on kyse, niin metsäänhän sitä piti mennä tuttavuutta tekemään. Emme tyytyneet puikahtamaan sentään ihan lähimetsään, vaan ajelimme Kangasalan puolelle kauniisiin ja reheviin metsämaisemiin. Paikan päällä on myös viihtyisä pirtti käytettävissämme.

Jokaisella metsäopettajalla oli maastossa oma rastipaikka, jossa opiskelijoille oli järjestetty jotain pähkäiltävää. Samalla siinä tuli ainakin kasvoja tutuiksi ja varmasti joitain nimiäkin. Eräälle rastille seikkaili ajokoirakin ja taisi sillä ainakin kuvan perusteella olla jotain asiaakin. Mahtoikohan se kysellä, että onko kaurista näkynyt. Sellainen nimittäin oli myös liikkeellä, sillä se tupsahti ykkösrastille kesken kaiken, kun allekirjoittanut oli parast’ aikaa selittämässä jotakin. Hämmästyneinä ihmettelimme tovin toisiamme ja sitten bambi päätti äkkiä poistua paikalta. Kovin se oli söpö mutta aika lempeän näköinen on tuo ajokoirakin.

Opiskelijoiden kierrettyä pienryhmissä kaikki opettajien rastit, kokoonnuttiin pirtille ruokailemaan ja paistamaan pihalle makkaraa. Suunnistusosuus oli nyt takana.

Ruokailuun jälkeen tehtiin eräänlainen paikannusharjoitus. Pihalle oli rajattu Suomen kartta ja kukin asteli sille kohtaa, josta on kotoisin. Niin kuin kuvasta näkyy, on Tampereen seudulla luonnollisesti kova keskittymä, mutta onpa opiskelijoita (ja opettajia) myös koko leveimmästä Suomesta ja eräs jopa vallan pohjoisesta asti.

Karttaharjoituksen jälkeen kisailtiin lakanalentopallossa. Rasteja kiertävät ryhmät ottelivat toisiaan vastaan. Kaikissa ryhmissä ei ollut neljää jäsentä, mutta opiskelijatuutorit täydensivät vajetta. Lopuksi opiskelijoiden voittajajoukkue otti matsin opettajia vastaan. Opettajat pärjäsivät hyvin, mutta menestyksestä ei sen enempää. Palkinnot kuuluivat opiskelijoille.
Tässä eräs opiskelijoiden joukkue valmistautumassa pallon vastaanottamiseen.

...Ja tyylinäyte, miten pallo lähtee....

Voittajia naurattaa palkintojen jaossa. Hymy on herkässä palkintojen jakajallakin.

Lähes poikkeuksetta sää on näitä koulutusohjelman tutustumispäiviä suosinut, mutta tänä vuonna ilma oli kolea. Aurinko pysyi sinnikkäästi pilvien takana koko päivän mutta yhtään ei satanut. Kylmäkään ei rastipolulla liene ollut ja lounas voitiin kuitenkin nauttia pirtin lämpimässä.

Antoisaa alkanutta lukuvuotta metsän ykkösille!

Teksti: Eeva Sundström, kuvat: Manne Viljamaa

Opintomatka Skotlantiin 2010

Metsätalouden koulutusohjelman 4. vuosikurssin opiskelijat lähtivät kurssimatkalle Skotlantiin huhtikuun 13. päivä. Matkamme alkoi Skotlannin pääkaupungista, Edinburghista, jonne lensimme Tampereelta. Lentokentällä tutustuimme paikalliseen oppaaseemme Libby Urquhartiin. Hän toimii projektijohtajana skotlantilaisessa organisaatiossa nimeltään Arch Network, jonka tehtävänä on edistää luonnollisen ja kulttuurillisen perinnön oppimista ja kehittämistä Skotlannin ja muun Euroopan välillä. Yhdessä Libbyn kanssa matkaa suunniteltiin ennakkoon muutaman kuukauden ajan ja hän oli laatinut meille kattavan reissuohjelman ja hankkinut oppaat tutustumiskohteillemme. Libby toimi matkamme ajan kaitsijanamme ja kuljettajanamme yhdessä kollegansa Martin Clarkin kanssa. Opettajatuutorimme Ari Vanamo lähti myös matkalle mukaamme.
Kuva: Opintomatkalaiset ryhmäkuvassa
Kuva: Skotlantilanen vuoristokylä

Central Scotland Forest Trust
Ensimmäinen vierailukohteemme oli Central Scotland Forest Trust (CSFT) Shottsissa. Järjestön toimenkuvaan kuuluu uusien metsien perustaminen, suojavyöhykkeiden ja hoitamattomien metsien tuominen kestävän metsänhoidon piiriin, polkujen ja pyöräreittien kunnostaminen, rakennelmien maisemaan sovittaminen, paikallisten yhteisöjen tukeminen, maa- ja metsätilojen palauttaminen sekä historiallisesti ja kulttuurillisesti tärkeiden kohteiden säilyttäminen ja suojeleminen. Kävimme maastokohteella Falkirkin Roughcastlessa, jossa CSFT omistaa 33 hehtaaria metsää. Metsä vaihtelee istutetusta taimikosta alkuperäiseen puustoon. Alueelta löytyy Rooman valtakunnan aikainen linnoitus ja arkeologien avulla CSFT onkin pyrkinyt palauttamaan metsikön alkuperäiseksi. Viime vuonna alue valittiin maailman perintökohteiden listalle.
Kuva: Caledonian Pine Forest

Tombrek Brownin tila
Toinen vierailukohteemme oli Tombrek Brownin maa- ja metsätila, jota hoidetaan luonnonmukaisesti. Tombrekin tilalla käytetään rakentamisessa luonnonmukaisia menetelmiä, joita pääsimme näkemään myös käytännössä. Maatilan päärakennuksessa on käytetty sahaamattomia, kuorittuja lepänrunkoja, joita Skotlannissa ei rakentamiseen juurikaan käytetä, ja naapuritalossa asennettiin parhaillaan seiniin eristeeksi lampaanvillaa, joka on maassa luokiteltu jätteeksi. Villa päätyy useimmiten polttoon, jonka vuoksi Tombrek on halunnut käyttää sen hyödyksi. Päivän kohde korosti hyvin Skotlannissa heränneitä vihreitä arvoja, joista Martin Clark kertoi meille Tombrekin tilaan tutustumisen yhteydessä. Ihmisten lisääntynyt ympäristötietoisuus on lisännyt kestävän kehityksen edistämistä.
Kuva: Tombreak farm
Kuva: Farmi-idylliä

Skotlannin metsäkoulu
Pääsimme tutustumaan myös skotlantilaiseen metsäkouluun. Kolmannen päivän kohteenamme oli Scottish School of Forestry Invernessin kaupungissa. Koulussa tutustuimme Neil Valentineen, joka opettaa koulussa hakkuuta. Koulu on melko pieni ja metsäopettajia on yhdeksän. Oppilaita on Skotlannin lisäksi monista muista Euroopan maista, kuten Suomesta. Kansainvälisyys onkin koululle yksi tärkeimmistä asioista. Koulu omistaa omaa metsää, jossa oppilaat saavat tehdä harvennusta ja metsänhoitotöitä. Lisäksi paikallinen metsähallitus toimii koulun hyväksi ja antaa oppilaiden käyttää metsiään harjoitustarkoituksiin. Koulun alueen maastossa kävimme tutustumassa projektiin, jonka avulla tutkitaan peurojen puiden syöntiä. Projektissa asennetaan joidenkin luontaisten taimien ympärille taimisuojat ja seurataan kuinka suojaamattomat taimet pärjäävät suhteessa suojattuihin.

Taynishin kansallinen luontoalue
Tutustuimme myös Taynishin kansalliseen luontoalueeseen, josta löytyy kauniin luonnon lisäksi paljon muinaisaikojen merkkejä. Taynishin alue on syntynyt yli 11 000 vuotta sitten jääkauden loputtua ja jään sulettua. Taynishin alueelta löytyy niin korkeampaa harjannetta kuin matalampaa maastoakin ja iso osa harjanteen reunoilla kasvavista puista on kuuluisia Taynishin tammia. Taynishin alueen tammet ovat täyttäneet aluetta tuhansia vuosia, vanhimmista on merkkejä jopa 6000 vuoden takaa. Metsät ovat olleet paikallisille tärkeitä tuhansia vuosia muun muassa eläinten laidunalueina sekä muun muassa hiilen valmistuksessa. Metsästä on toki saatu puuta myös moneen muuhunkin käyttöön, kuten polttopuiksi ja laivanrakennustarpeiksi. Nykyään Taynishin alue on yksi suurimmista jäljellä olevista semi-alkuperäisistä tammimetsiköistä. Metsiä sanotaan semi-alkuperäisiksi, koska alueen metsiä on näiden tuhansien vuosien aikana käytetty, hoidettu ja hallittu monella eri tavalla, joten ne eivät ole aivan alkuperäisiä.

Knapdalen luonnonalue ja majavien uudelleenistutusprojekti
Viimeisenä varsinaisena metsäkohteenamme oli Knapdalen luontoalue, jota hallinnoi Skotlannin Metsänhoitokomissio ja Skotlannin Wildlife -yhdistys. Knapdalen alue on lähes 8 neliökilometriä laaja ja sitä hoitavat edellä mainitut järjestöt sekä useat paikalliset vapaaehtoistyöntekijät. Alue sisältää erilaisia luontopolkuja villin luonnon keskellä. Sieltä voi löytää niin luonnontilaisia kuin istutettujakin metsiä sekä järviä, soita, rannikkoa, jyrkkäreunaisia harjanteita ja syviä järviä laaksojen pohjilta. Polku, jonka kiersimme Knapdalen luonnossa oli komeaa katseltavaa. Päivän varsinaisena teemana oli euroopanmajavien uudelleen istutusprojekti, jonka norjalaista alkuperää olevat päätähdet, eli majavat pysyivät päiväsaikaan piilossa, mutta polun varrella näimme niiden puuhastelujen tuloksia: kovalla työllä kaadettuja puita ja rakennettuja patoja.

Hieno kokemus
Paikalliset oppaat olivat hyvin tietoisia Suomen merkityksestä metsätalousmaana ja saimme useaan otteeseen vertailla maidemme eroja metsien käytössä. Skotlannissa on meneillään mittava metsitysprojekti, jossa Skotlannin maapinta-alasta pyritään saamaan metsän peittoon 20%. Luku on pieni, kun vertaa Suomen metsäpinta-alaan, mutta skotlantilaisten yritys metsittää maitaan on tärkeä projekti, joka on edennyt hyvällä menestyksellä. Kokemuksesta voimme sanoa, että Suomen ja suomalaisten metsäosaajien maine on Skotlannissa hyvä. Toivomme menestyksekkään yhteistyön jatkuvan tulevaisuudessakin ja tällaiset matkan ovat hyviä tilaisuuksia edesauttaa kansainvälisen yhteistyön toteutumista.
Kaiken kaikkiaan 13 päivää kestänyt matka oli meille avartava ja hieno kokemus. Tavallisesti sateisen Skotlannin sää suosi meitä erityisesti, sillä vain yhtenä iltana näimme sadetta hotellin ikkunasta. Skotlantilaiset jylhät maisemat muinaisine maamerkkeineen ovat todella vertaansa vailla. Metsäisten aiheiden ohella saimme tutustua paikalliseen kulttuuriin viettämällä vapaa-aikaa skotlantilaisissa kaupungeissa, pääosin Invernessissa ja Glasgowissa. Linnoja tuli matkan varrella ihasteltua ja kuuluisaan Loch Nessin järveen jäi muutama suomalainen talviturkki. Islannin tuhkapilvi aiheutti jännitystä matkamme loppupäässä, mutta pääsimme kuitenkin suunnitellusti takaisin Tampereelle.
Kuva: Skotlantilaista vuoristoa
Kuva: Ruthven barracks

Reissulaisten päiväraporttien pohjalta koonnut Marianne Lahtinen

Energiapuun korjuunäytökset toivat ryskettä Pirkanmaan metsiin

Maaliskuussa pirkanmaalaiset metsänomistajat saivat aimo annoksen energiapuun korjuuta, kun Pirkanmaan metsäkeskuksen Ryskettä metsiin -hanke järjesti 15.-18.3. neljä energiapuun korjuunäytöstä. Työnäytöskiertue alkoi Toijalasta, jatkoi Ruovedelle, siirtyi Sastamalaan ja päätyi Kuorevedelle. Seuraavalla viikolla Puulämpöä Pirkanmaalle -hanke järjesti energiapuun korjuu- ja haketusnäytöksen Juhansuon energiapuuterminaalilla Nokialla. Korjuunäytökset saivat liikkeelle yhteensä noin 900 energiapuun korjuusta kiinnostunutta metsänomistajaa.


Kuvassa hakkuukone työn touhussa Kuoreveden työnäytöksessä.

Metsäliitto, UPM, Stora Enso, metsänhoitoyhdistykset sekä Suomen metsäpalvelu olivat metsäkeskuksen lisäksi mukana näytösten järjestelyissä. Neljä metsätalouden kolmoskurssilaista oli myös mukana työnäytösten suunnittelussa ja vastasi muun muassa liikenteenohjauksesta sekä opastuksesta. Näin se saivat suoritettua projektiopintojaan.

Työnäytöskohteet olivat nuoren metsän kunnostus- ja ensiharvennuskohteita. Metsänomistajat pääsivät seuraamaan muun muassa integroitua puunkorjuuta, jolloin hakkuussa kerätään puuta sekä kuitupuuksi että energiapuuksi. Näytökset eivät kuitenkaan olleet pelkkää koneellista korjuuta, vaan metsänomistajat saivat myös nähdä, kuinka arboristi esitteli kiipeily- ja kaatotaitojaan puiden latvassa.

Myös makkaranpaistoa ja nokipannukahvia oli tarjolla kaikille osallistujille, ja aurinkoinen sää houkuttelikin mukaan monia metsänomistajia. He saivat nuotiolla kuulla metsälan tuoreimmat kuulumiset ja lisätietoja muun muassa erilaisista energiapuunkorjuutavoista ja mittauksesta. Kaiken kaikkiaan kiertue oli onnistunut, ja osoitti sen, että energiapuun korjuun näkeminen käytännössä kiinnostaa ja saa metsänomistajat liikkeelle.


Kuvassa makkaranpaistoa Kuoreveden työnäytöksessä.

Teksti ja kuvat: Sonja Nurmi, kolmannen vuosikurssin opiskelija

Metsäkoneiden tekniikan osaajilla on kysyntää

Kevät edistyy ja opiskelijoiden kesätauko häämöttää jo horisontissa. Kakkosvuosikurssilaiset ovat tänä keväänä valinnan edessä – syventyäkö jatkossa pidemmälle puunhankinnan erityiskysymyksiin vai perehtyäkö metsäkoneiden tekniikkaan? Siinäpä pulma, sillä kolmantena opiskeluvuotena aloitetaan suuntaavien opintojen opiskelu.

Tavoitteena on valottaa noiden kahden vaihtoehdon eroa opiskelijoillemme. Siksi kutsuimme
työssään metsäkoneiden tekniikan parissa työskentelevät, kaksi John Deeren edustajaa kertomaan metsäopiskelijoille työtehtävistään. John Deerehän on merkittävä metsäkoneiden valmistaja. Vieraiden viesti oli, että metsätalousinsinöörille, joka hallitsee konetekniikan perusteita löytyy kyllä työtehtäviä esimerkiksi metsäkonevalmistajilta.


Nimenomaan tekniikan ja metsäosaamisen yhdistelmä on oivallinen esimerkiksi testausinsinöörin työssä. Myös asiakastukeen ja markkinointiin liittyvät tehtävät sopivat hyvin metsäkoneiden toiminnan perusteet hallitsevalle metsätalousinsinöörille. Edellä mainitut työtehtävät ovat John Deerellä tyypillisiä ns. sisääntuloammatteja eli työtehtäviä, jotka soveltuvat metsäkoneiden tekniikkaa osaaville metsätalousinsinööreille heti valmistumisen jälkeen työelämään siirryttäessä.

Myös metsäfirmoissa on tarvetta koneiden tekniikan tuntijoille esim. tiedon keruuseen ja –siirtoon liittyvissä asioissa. Tällä saralla on vielä paljon kehitettävää. Konevalmistajien ja metsäenergian korjuuseen liittyvien tahojen kanssa tehtävä yhteistyö avaa myös työllistymismahdollisuuksia metsäkoneiden tekniikkaa tunteville metsätalousinsinööreille.


Pitää muistaa, että koulutuksesta ei valmistuta koskaan valmiiksi ammattilaiseksi, mutta sieltä saadaan perusteet, jolloin työelämän koulu voi alkaa. Ei siis pidä luulla, että tekniikan osaaminen pitää heti alussa olla korkealla tasolla, vaan tutkinnon pohjalta on hyvä aloittaa ja työ se sitten tekijäänsä opettaa.

Kiitokset Maricalle ja Kallelle! Tuulahdus työelämästä oli piristävä ja rohkaiseva.

Toukokuun alussa saamme vastaavasti tervehdyksen puunhankinnan ammattilaisilta. Odotamme mielenkiinnolla – semminkin kun nämäkin vieraat, edellisten tavoin ovat entisiä koulutusohjelmamme kasvatteja.


Teksti: Eeva Sundström

Yhteismetsätilaisuus ammattikorkeakoululla

Pirkanmaan metsäkeskuksen Ryskettä metsiin -hanke ja Maanmittauslaitos järjestivät helmikuun alkupuolella Tampereen ammattikorkeakoululla tiedotustilaisuuden yhteismetsistä. Metsätalouden koulutusohjelman toisen vuosikurssi opiskelijat vastasivat opastuksesta, mutta osallistuivat myös itse tilaisuuteen. Aihepiiriltään se sopikin hyvin kyseisen ryhmän opinto-ohjelmaan, sillä he olivat vastikään opiskelleet metsänomistajuuteen liittyviä asioita ja pääsivät täten osallistumaan metsänomistajille tarkoitettuun neuvontatilaisuuteen.

Päivän ohjelmassa perehdyttiin ensin yhteismetsään ja sen perustamiseen liittyviin seikkoihin. Maanmittaustoimiston edustaja kertoi yhteismetsään liittyvistä tilusjärjestelyistä ja lopussa oli varattu aikaa yhteismetsistä saaduille kokemuksille sekä kuultiin metsäkeskuksen roolista yhteismetsälain valvojana.

Tilaisuus sujui hyvin ja se kokosi TAMKiin kiinnostunutta ja keskustelevaa yleisöä.


Teksti: Eeva Sundström