Energiapuun korjuunäytökset toivat ryskettä Pirkanmaan metsiin

Maaliskuussa pirkanmaalaiset metsänomistajat saivat aimo annoksen energiapuun korjuuta, kun Pirkanmaan metsäkeskuksen Ryskettä metsiin -hanke järjesti 15.-18.3. neljä energiapuun korjuunäytöstä. Työnäytöskiertue alkoi Toijalasta, jatkoi Ruovedelle, siirtyi Sastamalaan ja päätyi Kuorevedelle. Seuraavalla viikolla Puulämpöä Pirkanmaalle -hanke järjesti energiapuun korjuu- ja haketusnäytöksen Juhansuon energiapuuterminaalilla Nokialla. Korjuunäytökset saivat liikkeelle yhteensä noin 900 energiapuun korjuusta kiinnostunutta metsänomistajaa.


Kuvassa hakkuukone työn touhussa Kuoreveden työnäytöksessä.

Metsäliitto, UPM, Stora Enso, metsänhoitoyhdistykset sekä Suomen metsäpalvelu olivat metsäkeskuksen lisäksi mukana näytösten järjestelyissä. Neljä metsätalouden kolmoskurssilaista oli myös mukana työnäytösten suunnittelussa ja vastasi muun muassa liikenteenohjauksesta sekä opastuksesta. Näin se saivat suoritettua projektiopintojaan.

Työnäytöskohteet olivat nuoren metsän kunnostus- ja ensiharvennuskohteita. Metsänomistajat pääsivät seuraamaan muun muassa integroitua puunkorjuuta, jolloin hakkuussa kerätään puuta sekä kuitupuuksi että energiapuuksi. Näytökset eivät kuitenkaan olleet pelkkää koneellista korjuuta, vaan metsänomistajat saivat myös nähdä, kuinka arboristi esitteli kiipeily- ja kaatotaitojaan puiden latvassa.

Myös makkaranpaistoa ja nokipannukahvia oli tarjolla kaikille osallistujille, ja aurinkoinen sää houkuttelikin mukaan monia metsänomistajia. He saivat nuotiolla kuulla metsälan tuoreimmat kuulumiset ja lisätietoja muun muassa erilaisista energiapuunkorjuutavoista ja mittauksesta. Kaiken kaikkiaan kiertue oli onnistunut, ja osoitti sen, että energiapuun korjuun näkeminen käytännössä kiinnostaa ja saa metsänomistajat liikkeelle.


Kuvassa makkaranpaistoa Kuoreveden työnäytöksessä.

Teksti ja kuvat: Sonja Nurmi, kolmannen vuosikurssin opiskelija

Metsäkoneiden tekniikan osaajilla on kysyntää

Kevät edistyy ja opiskelijoiden kesätauko häämöttää jo horisontissa. Kakkosvuosikurssilaiset ovat tänä keväänä valinnan edessä – syventyäkö jatkossa pidemmälle puunhankinnan erityiskysymyksiin vai perehtyäkö metsäkoneiden tekniikkaan? Siinäpä pulma, sillä kolmantena opiskeluvuotena aloitetaan suuntaavien opintojen opiskelu.

Tavoitteena on valottaa noiden kahden vaihtoehdon eroa opiskelijoillemme. Siksi kutsuimme
työssään metsäkoneiden tekniikan parissa työskentelevät, kaksi John Deeren edustajaa kertomaan metsäopiskelijoille työtehtävistään. John Deerehän on merkittävä metsäkoneiden valmistaja. Vieraiden viesti oli, että metsätalousinsinöörille, joka hallitsee konetekniikan perusteita löytyy kyllä työtehtäviä esimerkiksi metsäkonevalmistajilta.


Nimenomaan tekniikan ja metsäosaamisen yhdistelmä on oivallinen esimerkiksi testausinsinöörin työssä. Myös asiakastukeen ja markkinointiin liittyvät tehtävät sopivat hyvin metsäkoneiden toiminnan perusteet hallitsevalle metsätalousinsinöörille. Edellä mainitut työtehtävät ovat John Deerellä tyypillisiä ns. sisääntuloammatteja eli työtehtäviä, jotka soveltuvat metsäkoneiden tekniikkaa osaaville metsätalousinsinööreille heti valmistumisen jälkeen työelämään siirryttäessä.

Myös metsäfirmoissa on tarvetta koneiden tekniikan tuntijoille esim. tiedon keruuseen ja –siirtoon liittyvissä asioissa. Tällä saralla on vielä paljon kehitettävää. Konevalmistajien ja metsäenergian korjuuseen liittyvien tahojen kanssa tehtävä yhteistyö avaa myös työllistymismahdollisuuksia metsäkoneiden tekniikkaa tunteville metsätalousinsinööreille.


Pitää muistaa, että koulutuksesta ei valmistuta koskaan valmiiksi ammattilaiseksi, mutta sieltä saadaan perusteet, jolloin työelämän koulu voi alkaa. Ei siis pidä luulla, että tekniikan osaaminen pitää heti alussa olla korkealla tasolla, vaan tutkinnon pohjalta on hyvä aloittaa ja työ se sitten tekijäänsä opettaa.

Kiitokset Maricalle ja Kallelle! Tuulahdus työelämästä oli piristävä ja rohkaiseva.

Toukokuun alussa saamme vastaavasti tervehdyksen puunhankinnan ammattilaisilta. Odotamme mielenkiinnolla – semminkin kun nämäkin vieraat, edellisten tavoin ovat entisiä koulutusohjelmamme kasvatteja.


Teksti: Eeva Sundström